kirja

Estonian

Noun

kirja

  1. genitive singular of kiri
  2. partitive singular of kiri
  3. illative singular of kiri

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kirja. Earlier, kirja meant something like "carved mark/decoration"[1] or "embroidered decoration" and some derived terms get their meaning from the former sense. In modern language embroidery is kirjonta.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkirjɑ/, [ˈkirjɑ]
  • Rhymes: -irjɑ
  • Syllabification(key): kir‧ja

Noun

kirja

  1. book (collection of sheets of paper bound together containing printed or written material)
  2. book (long work fit for publication)
  3. book (major division of a long work)
  4. book (record of betting)
  5. quire (twenty-four or twenty-five sheets of paper of the same size and quality)

Declension
Inflection of kirja (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative kirja kirjat
genitive kirjan kirjojen
partitive kirjaa kirjoja
illative kirjaan kirjoihin
singular plural
nominative kirja kirjat
accusative nom. kirja kirjat
gen. kirjan
genitive kirjan kirjojen
kirjainrare
partitive kirjaa kirjoja
inessive kirjassa kirjoissa
elative kirjasta kirjoista
illative kirjaan kirjoihin
adessive kirjalla kirjoilla
ablative kirjalta kirjoilta
allative kirjalle kirjoille
essive kirjana kirjoina
translative kirjaksi kirjoiksi
instructive — kirjoin
abessive kirjatta kirjoitta
comitative — kirjoineen
Possessive forms of kirja (type kala)
possessor singular plural
1st person kirjani kirjamme
2nd person kirjasi kirjanne
3rd person kirjansa

Derived terms

Compounds

References
  1. Hakulinen, Lauri, Kaksi käännöslainaa (Two loan translations) in Nykysuomen rakenne ja kehitys 2 (Structure and development of modern Finnish 2), 287—295, Pieksämäki 1984.

Further reading

Icelandic

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈcʰɪrja/
  • Rhymes: -ɪrja

Verb

kirja (weak verb, third-person singular past indicative kirjaði, supine kirjað)

  1. Alternative form of kyrja

Conjugation
kirja — active voice (germynd)
infinitive
(nafnháttur)		 að kirja
supine
(sagnbót)		 kirjað
present participle
(lýsingarháttur nútíðar)		 kirjandi
indicative
(framsöguháttur)		 subjunctive
(viðtengingarháttur)
present
(nútíð)		 ég kirja við kirjum present
(nútíð)		 ég kirji við kirjum
þú kirjar þið kirjið þú kirjir þið kirjið
hann, hún, það kirjar þeir, þær, þau kirja hann, hún, það kirji þeir, þær, þau kirji
past
(þátíð)		 ég kirjaði við kirjuðum past
(þátíð)		 ég kirjaði við kirjuðum
þú kirjaðir þið kirjuðuð þú kirjaðir þið kirjuðuð
hann, hún, það kirjaði þeir, þær, þau kirjuðu hann, hún, það kirjaði þeir, þær, þau kirjuðu
imperative
(boðháttur)		 kirja (þú) kirjið (þið)
Forms with appended personal pronoun
kirjaðu kirjiði *
* Spoken form, usually not written; in writing, the unappended plural form (optionally followed by the full pronoun) is preferred.
kirjast — mediopassive voice (miðmynd)
infinitive
(nafnháttur)		 að kirjast
supine
(sagnbót)		 kirjast
present participle
(lýsingarháttur nútíðar)		 kirjandist **
** the mediopassive present participle is extremely rare and normally not used; it is never used attributively or predicatively, only for explicatory subclauses
indicative
(framsöguháttur)		 subjunctive
(viðtengingarháttur)
present
(nútíð)		 ég kirjast við kirjumst present
(nútíð)		 ég kirjist við kirjumst
þú kirjast þið kirjist þú kirjist þið kirjist
hann, hún, það kirjast þeir, þær, þau kirjast hann, hún, það kirjist þeir, þær, þau kirjist
past
(þátíð)		 ég kirjaðist við kirjuðumst past
(þátíð)		 ég kirjaðist við kirjuðumst
þú kirjaðist þið kirjuðust þú kirjaðist þið kirjuðust
hann, hún, það kirjaðist þeir, þær, þau kirjuðust hann, hún, það kirjaðist þeir, þær, þau kirjuðust
imperative
(boðháttur)		 kirjast (þú) kirjist (þið)
Forms with appended personal pronoun
kirjastu kirjisti *
* Spoken form, usually not written; in writing, the unappended plural form (optionally followed by the full pronoun) is preferred.
kirjaður — past participle (lýsingarháttur þátíðar)
strong declension
(sterk beyging)		 singular (eintala) plural (fleirtala)
masculine
(karlkyn)		 feminine
(kvenkyn)		 neuter
(hvorugkyn)		 masculine
(karlkyn)		 feminine
(kvenkyn)		 neuter
(hvorugkyn)
nominative
(nefnifall)		 kirjaður kirjuð kirjað kirjaðir kirjaðar kirjuð
accusative
(þolfall)		 kirjaðan kirjaða kirjað kirjaða kirjaðar kirjuð
dative
(þágufall)		 kirjuðum kirjaðri kirjuðu kirjuðum kirjuðum kirjuðum
genitive
(eignarfall)		 kirjaðs kirjaðrar kirjaðs kirjaðra kirjaðra kirjaðra
weak declension
(veik beyging) 		singular (eintala) plural (fleirtala)
masculine
(karlkyn)		 feminine
(kvenkyn)		 neuter
(hvorugkyn)		 masculine
(karlkyn)		 feminine
(kvenkyn)		 neuter
(hvorugkyn)
nominative
(nefnifall)		 kirjaði kirjaða kirjaða kirjuðu kirjuðu kirjuðu
accusative
(þolfall)		 kirjaða kirjuðu kirjaða kirjuðu kirjuðu kirjuðu
dative
(þágufall)		 kirjaða kirjuðu kirjaða kirjuðu kirjuðu kirjuðu
genitive
(eignarfall)		 kirjaða kirjuðu kirjaða kirjuðu kirjuðu kirjuðu

Ingrian
Kirja (1).
Kirja (2).

Etymology

From Proto-Finnic *kirja. Cognates include Finnish kirja and Estonian kiri.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkirjɑ/, [ˈkiri]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkirjɑ/, [ˈkirjɑ]
  • Rhymes: -irjɑ
  • Hyphenation: kir‧ja

Noun

kirja

  1. book
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 36:
      Yhteiset meil ollaa riissat - perot, krantossit ja kirjat, veel i tetretit i kartat, stoolit, lavvat, sumat, partat, klaassan seinät, klaassan maa.
      We have shared objects - pen tips, pencils and books, also notebooks and maps, chairs, benches, bags, desks, walls of the classroom and the floor of the classroom.
  2. letter (written message)

Declension
Declension of kirja (type 3/kana, no gradation)
singular plural
nominative kirja kirjat
genitive kirjan kirjoin
partitive kirjaa kirjoja
illative kirjaa kirjoi
inessive kirjaas kirjois
elative kirjast kirjoist
allative kirjalle kirjoille
adessive kirjaal kirjoil
ablative kirjalt kirjoilt
translative kirjaks kirjoiks
essive kirjanna, kirjaan kirjoinna, kirjoin
exessive1) kirjant kirjoint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

References
  • V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 59
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 167
  • Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎, →ISBN, page 52

Karelian
Regional variants of kirja
North Karelian
(Viena)		 kirja
South Karelian
(Tver)		 kirja

Etymology

From Proto-Finnic *kirja. Cognate to Finnish kirja and Estonian kiri.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkir(ʲ)jɑ/
  • Hyphenation: kir‧ja

Noun

kirja (genitive kirjan, partitive kirjua)

  1. letter
  2. pattern
  3. (North Karelian) book

Declension
Viena Karelian declension of kirja (type 4/kala, no gradation)
singular plural
nominative kirja kirjat
genitive kirjan kirjojen
partitive kirjua kirjoja
illative kirjah kirjoih
inessive kirjašša kirjoissa
elative kirjašta kirjoista
adessive kirjalla kirjoilla
ablative kirjalta kirjoilta
translative kirjakši kirjoiksi
essive kirjana kirjoina
comitative — kirjoineh
comitative kirjatta kirjoitta
Tver Karelian declension of kirja (type 4/kala no gradation)
singular plural
nominative kirja kirjat
genitive kirjan kirjoin
partitive kirjua kirjoida
illative kirjah kirjoih
inessive kirjašša kirjoissa
elative kirjašta kirjoista
adessive kirjalla kirjoilla
ablative kirjalda kirjoilda
translative kirjakši kirjoiksi
essive kirjana kirjoina
comitative kirjanke kirjoinke
comitative kirjatta kirjoitta
Possessive forms of kirja
1st person kirjani
2nd person kirjaš
3rd person kirjah
*) Possessive forms are very rare for adjectives and only used in substantivised clauses.

Synonyms
  • (book): (South Karelian) kniiga

Derived terms

References
  • A. V. Punzhina (1994), “kir'ja”, in Словарь карельского языка (тверские говоры) [Dictionary of the Karelian language (Tver dialects)], →ISBN
  • Pertti Virtaranta; Raija Koponen (2009), “kirja”, in Marja Torikka, editor, Karjalan kielen sanakirja, Helsinki: Kotus, ISSN 1796-041X
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.