työaika

Finnish

(index ty)

Etymology

Compound of työ (“work”) +‎ aika (“time”).

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈtyøˌɑikɑ/
  • Hyphenation: työ‧ai‧ka

Noun

työaika

  1. working time
  2. working hours

Declension
Inflection of työaika (Kotus type 9/kala, ik-j gradation)
nominative työaika työajat
genitive työajan työaikojen
partitive työaikaa työaikoja
illative työaikaan työaikoihin
singular plural
nominative työaika työajat
accusative nom. työaika työajat
gen. työajan
genitive työajan työaikojen
työaikainrare
partitive työaikaa työaikoja
inessive työajassa työajoissa
elative työajasta työajoista
illative työaikaan työaikoihin
adessive työajalla työajoilla
ablative työajalta työajoilta
allative työajalle työajoille
essive työaikana työaikoina
translative työajaksi työajoiksi
instructive — työajoin
abessive työajatta työajoitta
comitative — työaikoineen

Phrases
  • kiinteä työaika = core hours (the fixed block of time during which employees are expected to be at work in a flexible schedule)
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.