toiste

Finnish

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈtoi̯steˣ/, [ˈt̪o̞i̯s̠t̪e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -oiste
  • Syllabification(key): tois‧te

Etymology 1

From toistaa (“to repeat”) +‎ -e.

Noun

toiste

  1. (rare) Something repeated.
  2. redundancy, something that is redundant
Declension
Inflection of toiste (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative toiste toisteet
genitive toisteen toisteiden
toisteitten
partitive toistetta toisteita
illative toisteeseen toisteisiin
toisteihin
singular plural
nominative toiste toisteet
accusative nom. toiste toisteet
gen. toisteen
genitive toisteen toisteiden
toisteitten
partitive toistetta toisteita
inessive toisteessa toisteissa
elative toisteesta toisteista
illative toisteeseen toisteisiin
toisteihin
adessive toisteella toisteilla
ablative toisteelta toisteilta
allative toisteelle toisteille
essive toisteena toisteina
translative toisteeksi toisteiksi
instructive — toistein
abessive toisteetta toisteitta
comitative — toisteineen
Possessive forms of toiste (type hame)
possessor singular plural
1st person toisteeni toisteemme
2nd person toisteesi toisteenne
3rd person toisteensa

See also

Etymology 2

toinen (“second, other”) +‎ -te(n); in dialects also toisten.[1] Compare also Karelian toittši, Ludian toštši, which mean the same but feature a different ending.

Adverb

toiste

  1. Another time; again.
    joskus toiste ― at some other time
    älä tee sitä toiste' ― don't do it again
Synonyms

References
  1. Hakulinen, Lauri. 1941–2000. Suomen kielen rakenne ja kehitys ('The Structure and Development of the Finnish Language'). Helsinki: Otava/Helsingin yliopisto.

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.