mäti

See also: mati, Mati, matí, máti, māti, mǎtí, and μάτι

Finnish

(index mä)

Pronunciation
  • IPA(key): [ˈmæt̪i]
  • Hyphenation: mä‧ti

Noun

mäti

  1. roe (of fish)
Declension
Inflection of mäti (Kotus type 5/risti, t-d gradation)
nominative mäti mädit
genitive mädin mätien
partitive mätiä mätejä
illative mätiin mäteihin
singular plural
nominative mäti mädit
accusative nom. mäti mädit
gen. mädin
genitive mädin mätien
partitive mätiä mätejä
inessive mädissä mädeissä
elative mädistä mädeistä
illative mätiin mäteihin
adessive mädillä mädeillä
ablative mädiltä mädeiltä
allative mädille mädeille
essive mätinä mäteinä
translative mädiksi mädeiksi
instructive — mädein
abessive mädittä mädeittä
comitative — mäteineen

Verb

mäti

  1. Third-person singular indicative imperfect form of mätiä.

See also

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.