koillinen

Finnish

Etymology

Derived from koi (“dawn”). Cognate with Karelian koiline (“east”).

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkoilːinen/
  • Hyphenation: koil‧li‧nen

Noun

koillinen

  1. Northeast.

Antonyms

Adjective

koillinen (comparative koillisempi, superlative koillisin)

  1. Northeastern

Declension
Inflection of koillinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative koillinen koilliset
genitive koillisen koillisten
koillisien
partitive koillista koillisia
illative koilliseen koillisiin
singular plural
nominative koillinen koilliset
accusative nom. koillinen koilliset
gen. koillisen
genitive koillisen koillisten
koillisien
partitive koillista koillisia
inessive koillisessa koillisissa
elative koillisesta koillisista
illative koilliseen koillisiin
adessive koillisella koillisilla
ablative koilliselta koillisilta
allative koilliselle koillisille
essive koillisena koillisina
translative koilliseksi koillisiksi
instructive — koillisin
abessive koillisetta koillisitta
comitative — koillisine

Antonyms

Cardinal Directions

luodepohjoinenkoillinen
länsiitä
lounaseteläkaakko

Derived terms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.