tutka

Finnish

Etymology

Coined as back-formation from tutkia (to study) by Finnish professor Lauri Hakulinen in 1945.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtutkɑ/, [ˈt̪ut̪kɑ]
  • Rhymes: -utkɑ
  • Syllabification(key): tut‧ka

Noun

tutka

  1. radar

Declension

Inflection of tutka (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative tutka tutkat
genitive tutkan tutkien
partitive tutkaa tutkia
illative tutkaan tutkiin
singular plural
nominative tutka tutkat
accusative nom. tutka tutkat
gen. tutkan
genitive tutkan tutkien
tutkainrare
partitive tutkaa tutkia
inessive tutkassa tutkissa
elative tutkasta tutkista
illative tutkaan tutkiin
adessive tutkalla tutkilla
ablative tutkalta tutkilta
allative tutkalle tutkille
essive tutkana tutkina
translative tutkaksi tutkiksi
instructive tutkin
abessive tutkatta tutkitta
comitative tutkineen
Possessive forms of tutka (type koira)
possessor singular plural
1st person tutkani tutkamme
2nd person tutkasi tutkanne
3rd person tutkansa

Compounds

References

  • Häkkinen, Kaisa (2004) Nykysuomen etymologinen sanakirja [Modern Finnish Etymological Dictionary] (in Finnish), Juva: WSOY, →ISBN

Anagrams


Polish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtut.ka/
  • (file)
  • Rhymes: -utka
  • Syllabification: tut‧ka

Noun

tutka f

  1. (colloquial) paper funnel or cone
  2. (colloquial) small tube or pipe
    Synonym: rurka
  3. (colloquial, dated) cylinder made from rolling paper
    Synonym: gilza

Declension

Further reading

  • tutka in Wielki słownik języka polskiego, Instytut Języka Polskiego PAN
  • tutka in Polish dictionaries at PWN
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.