takapää

Finnish

Etymology

From perä (“rear, back”) +‎ pää (“head; end”).

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈtɑkɑˌpæː/, [ˈt̪ɑkɑˌpæː]
  • Rhymes: -æː
  • Syllabification(key): ta‧ka‧pää

Noun

takapää

  1. back, rear (back or hindmost part; that which is behind, or last on order)
    Synonyms: perä, peräpää, takaosa

Declension
Inflection of takapää (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative takapää takapäät
genitive takapään takapäiden
takapäitten
partitive takapäätä takapäitä
illative takapäähän takapäihin
singular plural
nominative takapää takapäät
accusative nom. takapää takapäät
gen. takapään
genitive takapään takapäiden
takapäitten
partitive takapäätä takapäitä
inessive takapäässä takapäissä
elative takapäästä takapäistä
illative takapäähän takapäihin
adessive takapäällä takapäillä
ablative takapäältä takapäiltä
allative takapäälle takapäille
essive takapäänä takapäinä
translative takapääksi takapäiksi
instructive — takapäin
abessive takapäättä takapäittä
comitative — takapäineen
Possessive forms of takapää (type maa)
possessor singular plural
1st person takapääni takapäämme
2nd person takapääsi takapäänne
3rd person takapäänsä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.