soittokello

Finnish

Etymology

soitto + kello

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsoi̯tːoˌkelːo/, [ˈs̠o̞i̯t̪ːo̞ˌke̞lːo̞]
  • Hyphenation: soit‧to‧kel‧lo

Noun

soittokello

  1. bell

Declension

Inflection of soittokello (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative soittokello soittokellot
genitive soittokellon soittokellojen
partitive soittokelloa soittokelloja
illative soittokelloon soittokelloihin
singular plural
nominative soittokello soittokellot
accusative nom. soittokello soittokellot
gen. soittokellon
genitive soittokellon soittokellojen
partitive soittokelloa soittokelloja
inessive soittokellossa soittokelloissa
elative soittokellosta soittokelloista
illative soittokelloon soittokelloihin
adessive soittokellolla soittokelloilla
ablative soittokellolta soittokelloilta
allative soittokellolle soittokelloille
essive soittokellona soittokelloina
translative soittokelloksi soittokelloiksi
instructive soittokelloin
abessive soittokellotta soittokelloitta
comitative soittokelloineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.