saattaja

Finnish

Etymology

saattaa + -ja

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsɑːtːɑjɑ/, [ˈs̠ɑːt̪ːɑjɑ]
  • Rhymes: -ɑːtːɑjɑ
  • Hyphenation: saat‧ta‧ja

Noun

saattaja

  1. escorter; one who escorts, ushers or accompanies
  2. bringer

Declension

Inflection of saattaja (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative saattaja saattajat
genitive saattajan saattajien
partitive saattajaa saattajia
illative saattajaan saattajiin
singular plural
nominative saattaja saattajat
accusative nom. saattaja saattajat
gen. saattajan
genitive saattajan saattajien
saattajainrare
partitive saattajaa saattajia
inessive saattajassa saattajissa
elative saattajasta saattajista
illative saattajaan saattajiin
adessive saattajalla saattajilla
ablative saattajalta saattajilta
allative saattajalle saattajille
essive saattajana saattajina
translative saattajaksi saattajiksi
instructive saattajin
abessive saattajatta saattajitta
comitative saattajineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.