mustapuikkija

Finnish

Etymology

musta (black) + puikkija (duiker)

Noun

mustapuikkija

  1. black duiker, Cephalophus niger

Declension

Inflection of mustapuikkija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative mustapuikkija mustapuikkijat
genitive mustapuikkijan mustapuikkijoiden
mustapuikkijoitten
partitive mustapuikkijaa mustapuikkijoita
illative mustapuikkijaan mustapuikkijoihin
singular plural
nominative mustapuikkija mustapuikkijat
accusative nom. mustapuikkija mustapuikkijat
gen. mustapuikkijan
genitive mustapuikkijan mustapuikkijoiden
mustapuikkijoitten
mustapuikkijainrare
partitive mustapuikkijaa mustapuikkijoita
inessive mustapuikkijassa mustapuikkijoissa
elative mustapuikkijasta mustapuikkijoista
illative mustapuikkijaan mustapuikkijoihin
adessive mustapuikkijalla mustapuikkijoilla
ablative mustapuikkijalta mustapuikkijoilta
allative mustapuikkijalle mustapuikkijoille
essive mustapuikkijana mustapuikkijoina
translative mustapuikkijaksi mustapuikkijoiksi
instructive mustapuikkijoin
abessive mustapuikkijatta mustapuikkijoitta
comitative mustapuikkijoineen
Possessive forms of mustapuikkija (type kulkija)
possessor singular plural
1st person mustapuikkijani mustapuikkijamme
2nd person mustapuikkijasi mustapuikkijanne
3rd person mustapuikkijansa

Synonyms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.