loppupää

Finnish

Etymology

loppu + pää

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlopːuˌpæː/, [ˈlo̞pːuˌpæː]
  • Rhymes: -æː
  • Syllabification(key): lop‧pu‧pää

Noun

loppupää

  1. tail end, back end (last part of a period of time, event, or situation)

Declension

Inflection of loppupää (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative loppupää loppupäät
genitive loppupään loppupäiden
loppupäitten
partitive loppupäätä loppupäitä
illative loppupäähän loppupäihin
singular plural
nominative loppupää loppupäät
accusative nom. loppupää loppupäät
gen. loppupään
genitive loppupään loppupäiden
loppupäitten
partitive loppupäätä loppupäitä
inessive loppupäässä loppupäissä
elative loppupäästä loppupäistä
illative loppupäähän loppupäihin
adessive loppupäällä loppupäillä
ablative loppupäältä loppupäiltä
allative loppupäälle loppupäille
essive loppupäänä loppupäinä
translative loppupääksi loppupäiksi
instructive loppupäin
abessive loppupäättä loppupäittä
comitative loppupäineen
Possessive forms of loppupää (type maa)
possessor singular plural
1st person loppupääni loppupäämme
2nd person loppupääsi loppupäänne
3rd person loppupäänsä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.