kiinteistö

Finnish

Etymology

kiinteä (“real”) +‎ -stö (“collection”)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkiːntei̯stø/, [ˈkiːn̪t̪e̞i̯s̠t̪ø̞]
  • Rhymes: -iːnteistø
  • Syllabification(key): kiin‧teis‧tö

Noun

kiinteistö

  1. (law) premises (a unit of real property comprising land and any buildings on it)
  2. (informal) building, house, premises

Declension
Inflection of kiinteistö (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative kiinteistö kiinteistöt
genitive kiinteistön kiinteistöjen
kiinteistöiden
kiinteistöitten
partitive kiinteistöä kiinteistöjä
kiinteistöitä
illative kiinteistöön kiinteistöihin
singular plural
nominative kiinteistö kiinteistöt
accusative nom. kiinteistö kiinteistöt
gen. kiinteistön
genitive kiinteistön kiinteistöjen
kiinteistöiden
kiinteistöitten
partitive kiinteistöä kiinteistöjä
kiinteistöitä
inessive kiinteistössä kiinteistöissä
elative kiinteistöstä kiinteistöistä
illative kiinteistöön kiinteistöihin
adessive kiinteistöllä kiinteistöillä
ablative kiinteistöltä kiinteistöiltä
allative kiinteistölle kiinteistöille
essive kiinteistönä kiinteistöinä
translative kiinteistöksi kiinteistöiksi
instructive — kiinteistöin
abessive kiinteistöttä kiinteistöittä
comitative — kiinteistöineen
Possessive forms of kiinteistö (type palvelu)
possessor singular plural
1st person kiinteistöni kiinteistömme
2nd person kiinteistösi kiinteistönne
3rd person kiinteistönsä

Compounds
compounds
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.