kellomainen

Finnish

Etymology

kello (bell, clock) + -mainen (-like)

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkelːomɑi̯nen/, [ˈke̞lːo̞ˌmɑi̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Syllabification(key): kel‧lo‧mai‧nen

Adjective

kellomainen

  1. bell-shaped, campanulate (having the shape of a bell)
  2. clocklike (resembling a clock in some respect)
    Hän oli tunnettu kellomaisesta säännöllisyydestään.
    He was known for his clocklike regularity.

Declension

Inflection of kellomainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kellomainen kellomaiset
genitive kellomaisen kellomaisten
kellomaisien
partitive kellomaista kellomaisia
illative kellomaiseen kellomaisiin
singular plural
nominative kellomainen kellomaiset
accusative nom. kellomainen kellomaiset
gen. kellomaisen
genitive kellomaisen kellomaisten
kellomaisien
partitive kellomaista kellomaisia
inessive kellomaisessa kellomaisissa
elative kellomaisesta kellomaisista
illative kellomaiseen kellomaisiin
adessive kellomaisella kellomaisilla
ablative kellomaiselta kellomaisilta
allative kellomaiselle kellomaisille
essive kellomaisena kellomaisina
translative kellomaiseksi kellomaisiksi
instructive kellomaisin
abessive kellomaisetta kellomaisitta
comitative kellomaisine
Possessive forms of kellomainen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person kellomaiseni kellomaisemme
2nd person kellomaisesi kellomaisenne
3rd person kellomaisensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.