keijukainen

Finnish

Etymology

keiju + -kainen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkei̯jukɑi̯nen/, [ˈke̞i̯j(ː)uˌkɑi̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Syllabification(key): kei‧ju‧kai‧nen

Noun

keijukainen

  1. fairy (mythical creature)
    Synonym: keiju

Declension

Inflection of keijukainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative keijukainen keijukaiset
genitive keijukaisen keijukaisten
keijukaisien
partitive keijukaista keijukaisia
illative keijukaiseen keijukaisiin
singular plural
nominative keijukainen keijukaiset
accusative nom. keijukainen keijukaiset
gen. keijukaisen
genitive keijukaisen keijukaisten
keijukaisien
partitive keijukaista keijukaisia
inessive keijukaisessa keijukaisissa
elative keijukaisesta keijukaisista
illative keijukaiseen keijukaisiin
adessive keijukaisella keijukaisilla
ablative keijukaiselta keijukaisilta
allative keijukaiselle keijukaisille
essive keijukaisena keijukaisina
translative keijukaiseksi keijukaisiksi
instructive keijukaisin
abessive keijukaisetta keijukaisitta
comitative keijukaisineen
Possessive forms of keijukainen (type nainen)
possessor singular plural
1st person keijukaiseni keijukaisemme
2nd person keijukaisesi keijukaisenne
3rd person keijukaisensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.