kaivaus

Finnish

Etymology

kaivaa (to excavate, dig) + -us

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑi̯ʋɑus/, [ˈkɑi̯ʋɑus̠]
  • Rhymes: -ɑiʋɑus
  • Syllabification(key): kai‧va‧us

Noun

kaivaus

  1. excavation (archaeological or mine exploration site)

Declension

Inflection of kaivaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kaivaus kaivaukset
genitive kaivauksen kaivausten
kaivauksien
partitive kaivausta kaivauksia
illative kaivaukseen kaivauksiin
singular plural
nominative kaivaus kaivaukset
accusative nom. kaivaus kaivaukset
gen. kaivauksen
genitive kaivauksen kaivausten
kaivauksien
partitive kaivausta kaivauksia
inessive kaivauksessa kaivauksissa
elative kaivauksesta kaivauksista
illative kaivaukseen kaivauksiin
adessive kaivauksella kaivauksilla
ablative kaivaukselta kaivauksilta
allative kaivaukselle kaivauksille
essive kaivauksena kaivauksina
translative kaivaukseksi kaivauksiksi
instructive kaivauksin
abessive kaivauksetta kaivauksitta
comitative kaivauksineen
Possessive forms of kaivaus (type vastaus)
possessor singular plural
1st person kaivaukseni kaivauksemme
2nd person kaivauksesi kaivauksenne
3rd person kaivauksensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.