kaivaa

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kaivadak, from Proto-Uralic *kajwa-. Related to Moksha кайме (kajme, “shovel”) and Erzya койме (kojme, “shovel”).

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkɑi̯ʋɑːˣ/, [ˈkɑi̯ʋɑː(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑiʋɑː
  • Syllabification(key): kai‧vaa

Verb

kaivaa

  1. (transitive) to dig, dig up, dig out, excavate
    kaivaa ruumis esiin = to exhume a body
    kaivaa nenäänsä = to pick one's nose

Conjugation
Inflection of kaivaa (Kotus type 56/kaivaa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaivan en kaiva 1st sing. olen kaivanut en ole kaivanut
2nd sing. kaivat et kaiva 2nd sing. olet kaivanut et ole kaivanut
3rd sing. kaivaa ei kaiva 3rd sing. on kaivanut ei ole kaivanut
1st plur. kaivamme emme kaiva 1st plur. olemme kaivaneet emme ole kaivaneet
2nd plur. kaivatte ette kaiva 2nd plur. olette kaivaneet ette ole kaivaneet
3rd plur. kaivavat eivät kaiva 3rd plur. ovat kaivaneet eivät ole kaivaneet
passive kaivetaan ei kaiveta passive on kaivettu ei ole kaivettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaivoin en kaivanut 1st sing. olin kaivanut en ollut kaivanut
2nd sing. kaivoit et kaivanut 2nd sing. olit kaivanut et ollut kaivanut
3rd sing. kaivoi ei kaivanut 3rd sing. oli kaivanut ei ollut kaivanut
1st plur. kaivoimme emme kaivaneet 1st plur. olimme kaivaneet emme olleet kaivaneet
2nd plur. kaivoitte ette kaivaneet 2nd plur. olitte kaivaneet ette olleet kaivaneet
3rd plur. kaivoivat eivät kaivaneet 3rd plur. olivat kaivaneet eivät olleet kaivaneet
passive kaivettiin ei kaivettu passive oli kaivettu ei ollut kaivettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaivaisin en kaivaisi 1st sing. olisin kaivanut en olisi kaivanut
2nd sing. kaivaisit et kaivaisi 2nd sing. olisit kaivanut et olisi kaivanut
3rd sing. kaivaisi ei kaivaisi 3rd sing. olisi kaivanut ei olisi kaivanut
1st plur. kaivaisimme emme kaivaisi 1st plur. olisimme kaivaneet emme olisi kaivaneet
2nd plur. kaivaisitte ette kaivaisi 2nd plur. olisitte kaivaneet ette olisi kaivaneet
3rd plur. kaivaisivat eivät kaivaisi 3rd plur. olisivat kaivaneet eivät olisi kaivaneet
passive kaivettaisiin ei kaivettaisi passive olisi kaivettu ei olisi kaivettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kaiva älä kaiva 2nd sing. ole kaivanut älä ole kaivanut
3rd sing. kaivakoon älköön kaivako 3rd sing. olkoon kaivanut älköön olko kaivanut
1st plur. kaivakaamme älkäämme kaivako 1st plur. olkaamme kaivaneet älkäämme olko kaivaneet
2nd plur. kaivakaa älkää kaivako 2nd plur. olkaa kaivaneet älkää olko kaivaneet
3rd plur. kaivakoot älkööt kaivako 3rd plur. olkoot kaivaneet älkööt olko kaivaneet
passive kaivettakoon älköön kaivettako passive olkoon kaivettu älköön olko kaivettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaivanen en kaivane 1st sing. lienen kaivanut en liene kaivanut
2nd sing. kaivanet et kaivane 2nd sing. lienet kaivanut et liene kaivanut
3rd sing. kaivanee ei kaivane 3rd sing. lienee kaivanut ei liene kaivanut
1st plur. kaivanemme emme kaivane 1st plur. lienemme kaivaneet emme liene kaivaneet
2nd plur. kaivanette ette kaivane 2nd plur. lienette kaivaneet ette liene kaivaneet
3rd plur. kaivanevat eivät kaivane 3rd plur. lienevät kaivaneet eivät liene kaivaneet
passive kaivettaneen ei kaivettane passive lienee kaivettu ei liene kaivettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kaivaa present kaivava kaivettava
long 1st2 kaivaakseen past kaivanut kaivettu
2nd inessive1 kaivaessa kaivettaessa agent1, 3 kaivama
instructive kaivaen — negative kaivamaton
3rd inessive kaivamassa — 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the 3rd infinitives.

elative kaivamasta —
illative kaivamaan —
adessive kaivamalla —
abessive kaivamatta —
instructive kaivaman kaivettaman
4th nominative kaivaminen
partitive kaivamista
5th2 kaivamaisillaan

Derived terms

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *kaivadak. Cognates include Finnish kaivaa and Estonian kaevata.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkɑi̯ʋɑː/, [ˈkɑi̯ʋɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkɑi̯ʋɑː/, [ˈkɑi̯ʋɑː]
  • Rhymes: -ɑi̯ʋɑː
  • Hyphenation: kai‧vaa

Verb

kaivaa

  1. (transitive) to dig up
  2. (transitive) to harvest (e.g. potatoes)
    • 1936, V. I. Junus; P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 8:
      Kolhosaas kaivetaa munnaa.
      In the kolkhoz potatoes are harvested.
  3. (intransitive) to dig
    • 1936, V. I. Junus; P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva:
      (kaivetaa, linevoitetaa, kirjutettaa, kynnetää, laataa (pyyhitää), kraasataa, sovvetaa, syyvvää, vessetää, ammutaa).
      (one digs, hatches, writes, ploughs, sweeps (sweeps), paints, rows, eats, carves, shoots).
  4. (intransitive) to gouge
  5. (intransitive) to harvest (e.g. potatoes)

Conjugation
Conjugation of kaivaa (type 4/antaa, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kaivan en kaiva 1st singular oon kaivant, oon kaivanut en oo kaivant, en oo kaivanut
2nd singular kaivat et kaiva 2nd singular oot kaivant, oot kaivanut et oo kaivant, et oo kaivanut
3rd singular kaivaa ei kaiva 3rd singular ono kaivant, ono kaivanut ei oo kaivant, ei oo kaivanut
1st plural kaivamma emmä kaiva 1st plural oomma kaivanneet emmä oo kaivanneet
2nd plural kaivatta että kaiva 2nd plural ootta kaivanneet että oo kaivanneet
3rd plural kaivaat1), kaivavat2), kaivetaa evät kaiva 3rd plural ovat kaivanneet evät oo kaivanneet
impersonal kaivetaa ei kaiveta impersonal ono kaivettu ei oo kaivettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular kaivoin en kaivant, en kaivanut 1st singular olin kaivant, olin kaivanut en olt kaivant, en olt kaivanut
2nd singular kaivoit et kaivant, et kaivanut 2nd singular olit kaivant, olit kaivanut et olt kaivant, et olt kaivanut
3rd singular kaivoi ei kaivant, ei kaivanut 3rd singular oli kaivant, oli kaivanut ei olt kaivant, ei olt kaivanut
1st plural kaivoimma emmä kaivanneet 1st plural olimma kaivanneet emmä olleet kaivanneet
2nd plural kaivoitta että kaivanneet 2nd plural olitta kaivanneet että olleet kaivanneet
3rd plural kaivoit1), kaivoivat2), kaivettii evät kaivanneet 3rd plural olivat kaivanneet evät olleet kaivanneet
impersonal kaivettii ei kaivettu impersonal oli kaivettu ei olt kaivettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kaivaisin en kaivais 1st singular olisin kaivant, olisin kaivanut en olis kaivant, en olis kaivanut
2nd singular kaivaisit, kaivaist1) et kaivais 2nd singular olisit kaivant, olisit kaivanut et olis kaivant, et olis kaivanut
3rd singular kaivais ei kaivais 3rd singular olis kaivant, olis kaivanut ei olis kaivant, ei olis kaivanut
1st plural kaivaisimma emmä kaivais 1st plural olisimma kaivanneet emmä olis kaivanneet
2nd plural kaivaisitta että kaivais 2nd plural olisitta kaivanneet että olis kaivanneet
3rd plural kaivaisiit1), kaivaisivat2), kaivettais evät kaivais 3rd plural olisivat kaivanneet evät olis kaivanneet
impersonal kaivettais ei kaivettais impersonal olis kaivettu ei olis kaivettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular kaiva elä kaiva 2nd singular oo kaivant, oo kaivanut elä oo kaivant, elä oo kaivanut
3rd singular kaivakoo elköö kaivako 3rd singular olkoo kaivant, olkoo kaivanut elköö olko kaivant, elköö olko kaivanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural kaivakaa elkää kaivako 2nd plural olkaa kaivanneet elkää olko kaivanneet
3rd plural kaivakoot elkööt kaivako 3rd plural olkoot kaivanneet elkööt olko kaivanneet
impersonal kaivettakkoo elköö kaivettako impersonal olkoo kaivettu elköö olko kaivettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular kaivanen en kaivane
2nd singular kaivanet et kaivane
3rd singular kaivanoo ei kaivane
1st plural kaivanemma emmä kaivane
2nd plural kaivanetta että kaivane
3rd plural kaivanoot evät kaivane
impersonal kaivettannoo ei kaivettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st kaivaa present kaivava kaivettava
2nd inessive kaivajees past kaivant, kaivanut kaivettu
instructive kaivaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (kaivakaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative kaivamaa
inessive kaivamaas
elative kaivamast
abessive kaivamata
4th nominative kaivamiin
partitive kaivamista, kaivamist

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 124
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.