kaikupuhe

Finnish

Etymology

kaiku (“echo”) +‎ puhe (“talk”)

Pronunciation
  • Hyphenation: kai‧ku‧pu‧he

Noun

kaikupuhe

  1. (psychology) echolalia (immediate, involuntary, and repetitive echoing of words or phrases spoken by another)

Declension
Inflection of kaikupuhe (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative kaikupuhe kaikupuheet
genitive kaikupuheen kaikupuheiden
kaikupuheitten
partitive kaikupuhetta kaikupuheita
illative kaikupuheeseen kaikupuheisiin
kaikupuheihin
singular plural
nominative kaikupuhe kaikupuheet
accusative nom. kaikupuhe kaikupuheet
gen. kaikupuheen
genitive kaikupuheen kaikupuheiden
kaikupuheitten
partitive kaikupuhetta kaikupuheita
inessive kaikupuheessa kaikupuheissa
elative kaikupuheesta kaikupuheista
illative kaikupuheeseen kaikupuheisiin
kaikupuheihin
adessive kaikupuheella kaikupuheilla
ablative kaikupuheelta kaikupuheilta
allative kaikupuheelle kaikupuheille
essive kaikupuheena kaikupuheina
translative kaikupuheeksi kaikupuheiksi
instructive — kaikupuhein
abessive kaikupuheetta kaikupuheitta
comitative — kaikupuheineen

Synonyms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.