eläjä

Finnish

Etymology

elää (“to live”) +‎ -jä (“-er”)

Noun

eläjä

  1. liver (one who lives, usually in some a specified way)
  2. creature

Declension
Inflection of eläjä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative eläjä eläjät
genitive eläjän eläjien
partitive eläjää eläjiä
illative eläjään eläjiin
singular plural
nominative eläjä eläjät
accusative nom. eläjä eläjät
gen. eläjän
genitive eläjän eläjien
eläjäinrare
partitive eläjää eläjiä
inessive eläjässä eläjissä
elative eläjästä eläjistä
illative eläjään eläjiin
adessive eläjällä eläjillä
ablative eläjältä eläjiltä
allative eläjälle eläjille
essive eläjänä eläjinä
translative eläjäksi eläjiksi
instructive — eläjin
abessive eläjättä eläjittä
comitative — eläjineen

Synonyms

Votic

Etymology

From elää +‎ -jä.

Noun

eläjä (genitive eläjää, partitive [please provide])

  1. inhabitant, human
  2. creature, animal

Inflection

This noun needs an inflection-table template.

References
  • "eläjä" in Vadja keele sõnaraamat
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.