Mäkinen

See also: mäkinen

Finnish

Etymology

From mäki (“hill”) +‎ -nen mainly in the late 19th and early 20th century.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈmækinen/, [ˈmækine̞n]

Proper noun

Mäkinen

  1. A common surname​. In 2010, the fourth most common in Finland (barely behind Nieminen, and ahead of Mäkelä).[1]

Declension
Inflection of Mäkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative Mäkinen Mäkiset
genitive Mäkisen Mäkisten
Mäkisien
partitive Mäkistä Mäkisiä
illative Mäkiseen Mäkisiin
singular plural
nominative Mäkinen Mäkiset
accusative nom. Mäkinen Mäkiset
gen. Mäkisen
genitive Mäkisen Mäkisten
Mäkisien
partitive Mäkistä Mäkisiä
inessive Mäkisessä Mäkisissä
elative Mäkisestä Mäkisistä
illative Mäkiseen Mäkisiin
adessive Mäkisellä Mäkisillä
ablative Mäkiseltä Mäkisiltä
allative Mäkiselle Mäkisille
essive Mäkisenä Mäkisinä
translative Mäkiseksi Mäkisiksi
instructive — Mäkisin
abessive Mäkisettä Mäkisittä
comitative — Mäkisineen

References
  1. "Most common surnames", Finnish Population Register Centre (English version), verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu, as of March 2010.

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.