yksikotinen

Finnish

Etymology

yksi (“one”) +‎ koti (“home”) +‎ -inen (“-ed”)

Adjective

yksikotinen (not comparable)

  1. (botany) monoecious

Declension
Inflection of yksikotinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yksikotinen yksikotiset
genitive yksikotisen yksikotisten
yksikotisien
partitive yksikotista yksikotisia
illative yksikotiseen yksikotisiin
singular plural
nominative yksikotinen yksikotiset
accusative nom. yksikotinen yksikotiset
gen. yksikotisen
genitive yksikotisen yksikotisten
yksikotisien
partitive yksikotista yksikotisia
inessive yksikotisessa yksikotisissa
elative yksikotisesta yksikotisista
illative yksikotiseen yksikotisiin
adessive yksikotisella yksikotisilla
ablative yksikotiselta yksikotisilta
allative yksikotiselle yksikotisille
essive yksikotisena yksikotisina
translative yksikotiseksi yksikotisiksi
instructive — yksikotisin
abessive yksikotisetta yksikotisitta
comitative — yksikotisine

Antonyms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.