vokaatio

Finnish

Etymology

< Latin vocatio (“summons, invitation, calling”)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈʋokɑːtio/, [ˈʋo̞kɑːˌt̪io̞]
  • Rhymes: -io
  • Syllabification(key): vo‧kaa‧ti‧o

Noun

vokaatio

  1. call (invitation to take charge of or serve a church as its pastor)

Declension
Inflection of vokaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative vokaatio vokaatiot
genitive vokaation vokaatioiden
vokaatioitten
partitive vokaatiota vokaatioita
illative vokaatioon vokaatioihin
singular plural
nominative vokaatio vokaatiot
accusative nom. vokaatio vokaatiot
gen. vokaation
genitive vokaation vokaatioiden
vokaatioitten
partitive vokaatiota vokaatioita
inessive vokaatiossa vokaatioissa
elative vokaatiosta vokaatioista
illative vokaatioon vokaatioihin
adessive vokaatiolla vokaatioilla
ablative vokaatiolta vokaatioilta
allative vokaatiolle vokaatioille
essive vokaationa vokaatioina
translative vokaatioksi vokaatioiksi
instructive — vokaatioin
abessive vokaatiotta vokaatioitta
comitative — vokaatioineen
Possessive forms of vokaatio (type valtio)
possessor singular plural
1st person vokaationi vokaatiomme
2nd person vokaatiosi vokaationne
3rd person vokaationsa

Synonyms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.