voimasana

Finnish

Etymology

voima (“power”) +‎ sana (“word”)

Pronunciation
  • Hyphenation: voi‧ma‧sa‧na
  • IPA(key): /ˈʋoimɑˌsɑnɑ/

Noun

voimasana

  1. An expletive (word that adds to the strength of a phrase)
  2. A cuss (mild curse word)
  3. A swear word

Declension
Inflection of voimasana (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative voimasana voimasanat
genitive voimasanan voimasanojen
partitive voimasanaa voimasanoja
illative voimasanaan voimasanoihin
singular plural
nominative voimasana voimasanat
accusative nom. voimasana voimasanat
gen. voimasanan
genitive voimasanan voimasanojen
voimasanainrare
partitive voimasanaa voimasanoja
inessive voimasanassa voimasanoissa
elative voimasanasta voimasanoista
illative voimasanaan voimasanoihin
adessive voimasanalla voimasanoilla
ablative voimasanalta voimasanoilta
allative voimasanalle voimasanoille
essive voimasanana voimasanoina
translative voimasanaksi voimasanoiksi
instructive — voimasanoin
abessive voimasanatta voimasanoitta
comitative — voimasanoineen

Synonyms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.