vintiö

Finnish

Etymology

Unknown. Possibly sound-symbolic.[1]

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈʋintiø/, [ˈʋin̪t̪iø̞]
  • Rhymes: -intiø
  • Syllabification(key): vin‧ti‧ö

Noun

vintiö

  1. rascal, imp (badly behaving child)
    Synonym: epeli

Declension
Inflection of vintiö (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative vintiö vintiöt
genitive vintiön vintiöiden
vintiöitten
partitive vintiötä vintiöitä
illative vintiöön vintiöihin
singular plural
nominative vintiö vintiöt
accusative nom. vintiö vintiöt
gen. vintiön
genitive vintiön vintiöiden
vintiöitten
partitive vintiötä vintiöitä
inessive vintiössä vintiöissä
elative vintiöstä vintiöistä
illative vintiöön vintiöihin
adessive vintiöllä vintiöillä
ablative vintiöltä vintiöiltä
allative vintiölle vintiöille
essive vintiönä vintiöinä
translative vintiöksi vintiöiksi
instructive — vintiöin
abessive vintiöttä vintiöittä
comitative — vintiöineen
Possessive forms of vintiö (type valtio)
possessor singular plural
1st person vintiöni vintiömme
2nd person vintiösi vintiönne
3rd person vintiönsä

References
  1. Itkonen, Erkki; Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000) Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎ (in Finnish), [note: linked online version also includes some other etymological sources], Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.