vastaanotin

Finnish

(index va)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈʋɑstɑːnˌotin/
  • Hyphenation: vas‧taan‧o‧tin

Etymology 1

vastaanottaa +‎ -in

Noun

vastaanotin

  1. receiver, set (device for receiving broadcast radio waves; a radio or television)
Declension
Inflection of vastaanotin (Kotus type 33/kytkin, tt-t gradation)
nominative vastaanotin vastaanottimet
genitive vastaanottimen vastaanottimien
vastaanotinten
partitive vastaanotinta vastaanottimia
illative vastaanottimeen vastaanottimiin
singular plural
nominative vastaanotin vastaanottimet
accusative nom. vastaanotin vastaanottimet
gen. vastaanottimen
genitive vastaanottimen vastaanottimien
vastaanotinten
partitive vastaanotinta vastaanottimia
inessive vastaanottimessa vastaanottimissa
elative vastaanottimesta vastaanottimista
illative vastaanottimeen vastaanottimiin
adessive vastaanottimella vastaanottimilla
ablative vastaanottimelta vastaanottimilta
allative vastaanottimelle vastaanottimille
essive vastaanottimena vastaanottimina
translative vastaanottimeksi vastaanottimiksi
instructive — vastaanottimin
abessive vastaanottimetta vastaanottimitta
comitative — vastaanottimineen

Verb

vastaanotin

  1. First-person singular indicative past form of vastaanottaa.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.