vanhatestamentillinen

Finnish

Etymology

Vanha testamentti + -llinen

Adjective

vanhatestamentillinen

  1. vetero-testamentary

Declension

Inflection of vanhatestamentillinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vanhatestamentillinen vanhatestamentilliset
genitive vanhatestamentillisen vanhatestamentillisten
vanhatestamentillisien
partitive vanhatestamentillista vanhatestamentillisia
illative vanhatestamentilliseen vanhatestamentillisiin
singular plural
nominative vanhatestamentillinen vanhatestamentilliset
accusative nom. vanhatestamentillinen vanhatestamentilliset
gen. vanhatestamentillisen
genitive vanhatestamentillisen vanhatestamentillisten
vanhatestamentillisien
partitive vanhatestamentillista vanhatestamentillisia
inessive vanhatestamentillisessa vanhatestamentillisissa
elative vanhatestamentillisesta vanhatestamentillisista
illative vanhatestamentilliseen vanhatestamentillisiin
adessive vanhatestamentillisella vanhatestamentillisilla
ablative vanhatestamentilliselta vanhatestamentillisilta
allative vanhatestamentilliselle vanhatestamentillisille
essive vanhatestamentillisena vanhatestamentillisina
translative vanhatestamentilliseksi vanhatestamentillisiksi
instructive vanhatestamentillisin
abessive vanhatestamentillisetta vanhatestamentillisitta
comitative vanhatestamentillisine
Possessive forms of vanhatestamentillinen (type nainen)
possessor singular plural
1st person vanhatestamentilliseni vanhatestamentillisemme
2nd person vanhatestamentillisesi vanhatestamentillisenne
3rd person vanhatestamentillisensa
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.