välittyminen

Finnish

Etymology

välittyä + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋælitːyminen/, [ˈʋælit̪ːyˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification: vä‧lit‧ty‧mi‧nen

Noun

välittyminen

  1. being transmitted or conveyed

Declension

Inflection of välittyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative välittyminen välittymiset
genitive välittymisen välittymisten
välittymisien
partitive välittymistä välittymisiä
illative välittymiseen välittymisiin
singular plural
nominative välittyminen välittymiset
accusative nom. välittyminen välittymiset
gen. välittymisen
genitive välittymisen välittymisten
välittymisien
partitive välittymistä välittymisiä
inessive välittymisessä välittymisissä
elative välittymisestä välittymisistä
illative välittymiseen välittymisiin
adessive välittymisellä välittymisillä
ablative välittymiseltä välittymisiltä
allative välittymiselle välittymisille
essive välittymisenä välittymisinä
translative välittymiseksi välittymisiksi
instructive välittymisin
abessive välittymisettä välittymisittä
comitative välittymisineen
Possessive forms of välittyminen (type nainen)
possessor singular plural
1st person välittymiseni välittymisemme
2nd person välittymisesi välittymisenne
3rd person välittymisensä

Verb

välittyminen

  1. nominative of fourth infinitive of välittyä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.