triskele

See also: triskèle

English

Etymology

From Ancient Greek τρισκελής (triskelḗs, “three-legged”).

Pronunciation
  • (US) IPA(key): /ˈtɹaɪ.skil/, /ˈtɹɪs.kil/

Noun

triskele (plural triskeles)

  1. A symbol consisting of three (or sometimes more) connected curves or spirals.

Translations

Anagrams

Finnish

Noun

triskele

  1. triskele

Declension
Inflection of triskele (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative triskele triskeleet
genitive triskeleen triskeleiden
triskeleitten
partitive triskelettä triskeleitä
illative triskeleeseen triskeleisiin
triskeleihin
singular plural
nominative triskele triskeleet
accusative nom. triskele triskeleet
gen. triskeleen
genitive triskeleen triskeleiden
triskeleitten
partitive triskelettä triskeleitä
inessive triskeleessä triskeleissä
elative triskeleestä triskeleistä
illative triskeleeseen triskeleisiin
triskeleihin
adessive triskeleellä triskeleillä
ablative triskeleeltä triskeleiltä
allative triskeleelle triskeleille
essive triskeleenä triskeleinä
translative triskeleeksi triskeleiksi
instructive — triskelein
abessive triskeleettä triskeleittä
comitative — triskeleineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.