syvennös

Ingrian

Etymology

From syventää (“to deepen”) +‎ -ös. Compare Finnish syvennys.

Pronunciation
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈsyʋenːøs/
  • Hyphenation: sy‧ven‧nös

Noun

syvennös (genitive syvennöksen, partitive syvennöstä)

  1. inset, recess (small deepening in a surface)

Declension
Declension of syvennös (type 2/petos, no gradation)
singular plural
nominative syvennös syvennökset
genitive syvennöksen syvennöksiin
partitive syvennöstä
syvennöst		 syvennöksiä
illative syvennöksee syvennöksii
inessive syvennöksees syvennöksiis
elative syvennöksest syvennöksist
allative syvennökselle syvennöksille
adessive syvennökseel syvennöksiil
ablative syvennökselt syvennöksilt
translative syvennökseks syvennöksiks
essive syvennöksennä
syvennökseen		 syvennöksinnä
syvennöksiin
exessive1) syvennöksent syvennöksint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)

References
  • V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, 1936, page 56
  • Ruben E. Nirvi, Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1971, page 559
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.