sukuinen

Finnish

Etymology

suku + -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsukui̯nen/, [ˈs̠ukui̯ne̞n]
  • Rhymes: -ukuinen
  • Syllabification: su‧kui‧nen

Adjective

sukuinen

  1. (genitive + ~) related (to)

Declension

Inflection of sukuinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative sukuinen sukuiset
genitive sukuisen sukuisten
sukuisien
partitive sukuista sukuisia
illative sukuiseen sukuisiin
singular plural
nominative sukuinen sukuiset
accusative nom. sukuinen sukuiset
gen. sukuisen
genitive sukuisen sukuisten
sukuisien
partitive sukuista sukuisia
inessive sukuisessa sukuisissa
elative sukuisesta sukuisista
illative sukuiseen sukuisiin
adessive sukuisella sukuisilla
ablative sukuiselta sukuisilta
allative sukuiselle sukuisille
essive sukuisena sukuisina
translative sukuiseksi sukuisiksi
instructive sukuisin
abessive sukuisetta sukuisitta
comitative sukuisine
Possessive forms of sukuinen (type nainen)
possessor singular plural
1st person sukuiseni sukuisemme
2nd person sukuisesi sukuisenne
3rd person sukuisensa
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

Derived terms

  • sukuisesti
  • sukuisuus

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.