sovittelunhaluinen

Finnish

Etymology

sovittelunhalu + -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsoʋitːelunˌhɑlui̯nen/, [ˈs̠o̞ʋit̪ːe̞lunˌhɑlui̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑluinen
  • Syllabification(key): so‧vit‧te‧lun‧ha‧lui‧nen

Adjective

sovittelunhaluinen (comparative sovittelunhaluisempi, superlative sovittelunhaluisin)

  1. conciliatory (willing to conciliate)

Declension

Inflection of sovittelunhaluinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative sovittelunhaluinen sovittelunhaluiset
genitive sovittelunhaluisen sovittelunhaluisten
sovittelunhaluisien
partitive sovittelunhaluista sovittelunhaluisia
illative sovittelunhaluiseen sovittelunhaluisiin
singular plural
nominative sovittelunhaluinen sovittelunhaluiset
accusative nom. sovittelunhaluinen sovittelunhaluiset
gen. sovittelunhaluisen
genitive sovittelunhaluisen sovittelunhaluisten
sovittelunhaluisien
partitive sovittelunhaluista sovittelunhaluisia
inessive sovittelunhaluisessa sovittelunhaluisissa
elative sovittelunhaluisesta sovittelunhaluisista
illative sovittelunhaluiseen sovittelunhaluisiin
adessive sovittelunhaluisella sovittelunhaluisilla
ablative sovittelunhaluiselta sovittelunhaluisilta
allative sovittelunhaluiselle sovittelunhaluisille
essive sovittelunhaluisena sovittelunhaluisina
translative sovittelunhaluiseksi sovittelunhaluisiksi
instructive sovittelunhaluisin
abessive sovittelunhaluisetta sovittelunhaluisitta
comitative sovittelunhaluisine
Possessive forms of sovittelunhaluinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person sovittelunhaluiseni sovittelunhaluisemme
2nd person sovittelunhaluisesi sovittelunhaluisenne
3rd person sovittelunhaluisensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.