sotkeutuminen

Finnish

Etymology

sotkeutua + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsotkeutuminen/, [ˈs̠o̞t̪ke̞ut̪uˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification: sot‧ke‧u‧tu‧mi‧nen

Noun

sotkeutuminen

  1. tangling, entangling
  2. meddling, interfering

Declension

Inflection of sotkeutuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative sotkeutuminen sotkeutumiset
genitive sotkeutumisen sotkeutumisten
sotkeutumisien
partitive sotkeutumista sotkeutumisia
illative sotkeutumiseen sotkeutumisiin
singular plural
nominative sotkeutuminen sotkeutumiset
accusative nom. sotkeutuminen sotkeutumiset
gen. sotkeutumisen
genitive sotkeutumisen sotkeutumisten
sotkeutumisien
partitive sotkeutumista sotkeutumisia
inessive sotkeutumisessa sotkeutumisissa
elative sotkeutumisesta sotkeutumisista
illative sotkeutumiseen sotkeutumisiin
adessive sotkeutumisella sotkeutumisilla
ablative sotkeutumiselta sotkeutumisilta
allative sotkeutumiselle sotkeutumisille
essive sotkeutumisena sotkeutumisina
translative sotkeutumiseksi sotkeutumisiksi
instructive sotkeutumisin
abessive sotkeutumisetta sotkeutumisitta
comitative sotkeutumisineen
Possessive forms of sotkeutuminen (type nainen)
possessor singular plural
1st person sotkeutumiseni sotkeutumisemme
2nd person sotkeutumisesi sotkeutumisenne
3rd person sotkeutumisensa

Verb

sotkeutuminen

  1. nominative of fourth infinitive of sotkeutua
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.