soittelu

Finnish

Etymology

soitella + -u

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsoi̯tːelu/, [ˈs̠o̞i̯t̪ːe̞lu]
  • Rhymes: -oitːelu
  • Syllabification: soit‧te‧lu

Noun

soittelu

  1. playing (music) leisurely
  2. (repeatedly) calling or making phone calls

Declension

Inflection of soittelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative soittelu soittelut
genitive soittelun soittelujen
soitteluiden
soitteluitten
partitive soittelua soitteluja
soitteluita
illative soitteluun soitteluihin
singular plural
nominative soittelu soittelut
accusative nom. soittelu soittelut
gen. soittelun
genitive soittelun soittelujen
soitteluiden
soitteluitten
partitive soittelua soitteluja
soitteluita
inessive soittelussa soitteluissa
elative soittelusta soitteluista
illative soitteluun soitteluihin
adessive soittelulla soitteluilla
ablative soittelulta soitteluilta
allative soittelulle soitteluille
essive soitteluna soitteluina
translative soitteluksi soitteluiksi
instructive soitteluin
abessive soittelutta soitteluitta
comitative soitteluineen
Possessive forms of soittelu (type palvelu)
possessor singular plural
1st person soitteluni soittelumme
2nd person soittelusi soittelunne
3rd person soittelunsa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.