sinuttelu

Finnish

Etymology

sinutella +‎ -u

Noun

sinuttelu

  1. using T-form (act or custom of addressing someone informally in second person)

Declension
Inflection of sinuttelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative sinuttelu sinuttelut
genitive sinuttelun sinuttelujen
sinutteluiden
sinutteluitten
partitive sinuttelua sinutteluja
sinutteluita
illative sinutteluun sinutteluihin
singular plural
nominative sinuttelu sinuttelut
accusative nom. sinuttelu sinuttelut
gen. sinuttelun
genitive sinuttelun sinuttelujen
sinutteluiden
sinutteluitten
partitive sinuttelua sinutteluja
sinutteluita
inessive sinuttelussa sinutteluissa
elative sinuttelusta sinutteluista
illative sinutteluun sinutteluihin
adessive sinuttelulla sinutteluilla
ablative sinuttelulta sinutteluilta
allative sinuttelulle sinutteluille
essive sinutteluna sinutteluina
translative sinutteluksi sinutteluiksi
instructive — sinutteluin
abessive sinuttelutta sinutteluitta
comitative — sinutteluineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.