sekoitin

Finnish

Etymology

sekoittaa (“to mix”) + -in (“-er”)

Noun

sekoitin

  1. A mixer, blender.

Declension
Inflection of sekoitin (Kotus type 33/kytkin, tt-t gradation)
nominative sekoitin sekoittimet
genitive sekoittimen sekoittimien
sekoitinten
partitive sekoitinta sekoittimia
illative sekoittimeen sekoittimiin
singular plural
nominative sekoitin sekoittimet
accusative nom. sekoitin sekoittimet
gen. sekoittimen
genitive sekoittimen sekoittimien
sekoitinten
partitive sekoitinta sekoittimia
inessive sekoittimessa sekoittimissa
elative sekoittimesta sekoittimista
illative sekoittimeen sekoittimiin
adessive sekoittimella sekoittimilla
ablative sekoittimelta sekoittimilta
allative sekoittimelle sekoittimille
essive sekoittimena sekoittimina
translative sekoittimeksi sekoittimiksi
instructive — sekoittimin
abessive sekoittimetta sekoittimitta
comitative — sekoittimineen

Verb

sekoitin

  1. First-person singular indicative past form of sekoittaa.

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.