sarastus

Finnish

Etymology

sarastaa (“to dawn”) +‎ -us

Noun

sarastus

  1. dawning (first beginnings of something)
  2. dawn, daybreak

Declension
Inflection of sarastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative sarastus sarastukset
genitive sarastuksen sarastusten
sarastuksien
partitive sarastusta sarastuksia
illative sarastukseen sarastuksiin
singular plural
nominative sarastus sarastukset
accusative nom. sarastus sarastukset
gen. sarastuksen
genitive sarastuksen sarastusten
sarastuksien
partitive sarastusta sarastuksia
inessive sarastuksessa sarastuksissa
elative sarastuksesta sarastuksista
illative sarastukseen sarastuksiin
adessive sarastuksella sarastuksilla
ablative sarastukselta sarastuksilta
allative sarastukselle sarastuksille
essive sarastuksena sarastuksina
translative sarastukseksi sarastuksiksi
instructive — sarastuksin
abessive sarastuksetta sarastuksitta
comitative — sarastuksineen

Synonyms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.