sanaliitto

Finnish

Etymology

sana (“word”) +‎ liitto (“union”)

Noun

sanaliitto

  1. (grammar) open compound

Usage notes

Declension
Inflection of sanaliitto (Kotus type 1/valo, tt-t gradation)
nominative sanaliitto sanaliitot
genitive sanaliiton sanaliittojen
partitive sanaliittoa sanaliittoja
illative sanaliittoon sanaliittoihin
singular plural
nominative sanaliitto sanaliitot
accusative nom. sanaliitto sanaliitot
gen. sanaliiton
genitive sanaliiton sanaliittojen
partitive sanaliittoa sanaliittoja
inessive sanaliitossa sanaliitoissa
elative sanaliitosta sanaliitoista
illative sanaliittoon sanaliittoihin
adessive sanaliitolla sanaliitoilla
ablative sanaliitolta sanaliitoilta
allative sanaliitolle sanaliitoille
essive sanaliittona sanaliittoina
translative sanaliitoksi sanaliitoiksi
instructive — sanaliitoin
abessive sanaliitotta sanaliitoitta
comitative — sanaliittoineen

See also

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.