rustiikkinen

Finnish

Etymology

rustiikki + -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈrustiːkːinen/, [ˈrus̠t̪iːkˌkine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification: rus‧tiik‧ki‧nen

Adjective

rustiikkinen (comparative rustiikkisempi, superlative rustiikkisin)

  1. rustic

Declension

Inflection of rustiikkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative rustiikkinen rustiikkiset
genitive rustiikkisen rustiikkisten
rustiikkisien
partitive rustiikkista rustiikkisia
illative rustiikkiseen rustiikkisiin
singular plural
nominative rustiikkinen rustiikkiset
accusative nom. rustiikkinen rustiikkiset
gen. rustiikkisen
genitive rustiikkisen rustiikkisten
rustiikkisien
partitive rustiikkista rustiikkisia
inessive rustiikkisessa rustiikkisissa
elative rustiikkisesta rustiikkisista
illative rustiikkiseen rustiikkisiin
adessive rustiikkisella rustiikkisilla
ablative rustiikkiselta rustiikkisilta
allative rustiikkiselle rustiikkisille
essive rustiikkisena rustiikkisina
translative rustiikkiseksi rustiikkisiksi
instructive rustiikkisin
abessive rustiikkisetta rustiikkisitta
comitative rustiikkisine
Possessive forms of rustiikkinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person rustiikkiseni rustiikkisemme
2nd person rustiikkisesi rustiikkisenne
3rd person rustiikkisensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.