roikku

Finnish

Etymology

roikkua + -u

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈroi̯kːu/, [ˈro̞i̯kːu]
  • Rhymes: -oikːu
  • Syllabification(key): roik‧ku

Noun

roikku

  1. (sports, informal) lob (pass or stroke which arches somewhat high into the air)

Declension

Inflection of roikku (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative roikku roikut
genitive roikun roikkujen
partitive roikkua roikkuja
illative roikkuun roikkuihin
singular plural
nominative roikku roikut
accusative nom. roikku roikut
gen. roikun
genitive roikun roikkujen
partitive roikkua roikkuja
inessive roikussa roikuissa
elative roikusta roikuista
illative roikkuun roikkuihin
adessive roikulla roikuilla
ablative roikulta roikuilta
allative roikulle roikuille
essive roikkuna roikkuina
translative roikuksi roikuiksi
instructive roikuin
abessive roikutta roikuitta
comitative roikkuineen
Possessive forms of roikku (type valo)
possessor singular plural
1st person roikkuni roikkumme
2nd person roikkusi roikkunne
3rd person roikkunsa

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.