punnitseminen

Finnish

Etymology

punnitse- +‎ -minen

Noun

punnitseminen

  1. weighing
  2. judgment (act of judging)

Declension
Inflection of punnitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative punnitseminen punnitsemiset
genitive punnitsemisen punnitsemisten
punnitsemisien
partitive punnitsemista punnitsemisia
illative punnitsemiseen punnitsemisiin
singular plural
nominative punnitseminen punnitsemiset
accusative nom. punnitseminen punnitsemiset
gen. punnitsemisen
genitive punnitsemisen punnitsemisten
punnitsemisien
partitive punnitsemista punnitsemisia
inessive punnitsemisessa punnitsemisissa
elative punnitsemisesta punnitsemisista
illative punnitsemiseen punnitsemisiin
adessive punnitsemisella punnitsemisilla
ablative punnitsemiselta punnitsemisilta
allative punnitsemiselle punnitsemisille
essive punnitsemisena punnitsemisina
translative punnitsemiseksi punnitsemisiksi
instructive — punnitsemisin
abessive punnitsemisetta punnitsemisitta
comitative — punnitsemisineen

Verb

punnitseminen

  1. Fourth infinitive of punnita in nominative case.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.