palkeenkieli

Finnish

Etymology

palkeen + kieli

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpɑlkeːnˌkie̯li/, [ˈpɑlke̞ːŋˌkie̞̯li]
  • Rhymes: -ieli
  • Syllabification: pal‧keen‧kie‧li

Noun

palkeenkieli

  1. a flapping, still attached part of torn off skin, clothes, etc.

Declension

Inflection of palkeenkieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative palkeenkieli palkeenkielet
genitive palkeenkielen palkeenkielten
palkeenkielien
partitive palkeenkieltä palkeenkieliä
illative palkeenkieleen palkeenkieliin
singular plural
nominative palkeenkieli palkeenkielet
accusative nom. palkeenkieli palkeenkielet
gen. palkeenkielen
genitive palkeenkielen palkeenkielten
palkeenkielien
partitive palkeenkieltä palkeenkieliä
inessive palkeenkielessä palkeenkielissä
elative palkeenkielestä palkeenkielistä
illative palkeenkieleen palkeenkieliin
adessive palkeenkielellä palkeenkielillä
ablative palkeenkieleltä palkeenkieliltä
allative palkeenkielelle palkeenkielille
essive palkeenkielenä palkeenkielinä
translative palkeenkieleksi palkeenkieliksi
instructive palkeenkielin
abessive palkeenkielettä palkeenkielittä
comitative palkeenkielineen
Possessive forms of palkeenkieli (type pieni)
possessor singular plural
1st person palkeenkieleni palkeenkielemme
2nd person palkeenkielesi palkeenkielenne
3rd person palkeenkielensä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.