paikoittainen

Finnish

Etymology

paikoittain +‎ -inen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈpɑi̯koi̯tːɑi̯nen/, [ˈpɑi̯ko̞i̯t̪ːɑi̯ne̞n]
  • Hyphenation: pai‧koit‧tai‧nen

Adjective

paikoittainen

  1. appearing in, occurring in or that is in parts or some places, which is here and there; patchy, regional, areal

Declension
Inflection of paikoittainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative paikoittainen paikoittaiset
genitive paikoittaisen paikoittaisten
paikoittaisien
partitive paikoittaista paikoittaisia
illative paikoittaiseen paikoittaisiin
singular plural
nominative paikoittainen paikoittaiset
accusative nom. paikoittainen paikoittaiset
gen. paikoittaisen
genitive paikoittaisen paikoittaisten
paikoittaisien
partitive paikoittaista paikoittaisia
inessive paikoittaisessa paikoittaisissa
elative paikoittaisesta paikoittaisista
illative paikoittaiseen paikoittaisiin
adessive paikoittaisella paikoittaisilla
ablative paikoittaiselta paikoittaisilta
allative paikoittaiselle paikoittaisille
essive paikoittaisena paikoittaisina
translative paikoittaiseksi paikoittaisiksi
instructive — paikoittaisin
abessive paikoittaisetta paikoittaisitta
comitative — paikoittaisine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.