pölliminen

Finnish

Etymology

pölliä + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpølːiminen/, [ˈpø̞lːiˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification: pöl‧li‧mi‧nen

Noun

pölliminen

  1. (colloquial) stealing, nicking

Declension

Inflection of pölliminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative pölliminen pöllimiset
genitive pöllimisen pöllimisten
pöllimisien
partitive pöllimistä pöllimisiä
illative pöllimiseen pöllimisiin
singular plural
nominative pölliminen pöllimiset
accusative nom. pölliminen pöllimiset
gen. pöllimisen
genitive pöllimisen pöllimisten
pöllimisien
partitive pöllimistä pöllimisiä
inessive pöllimisessä pöllimisissä
elative pöllimisestä pöllimisistä
illative pöllimiseen pöllimisiin
adessive pöllimisellä pöllimisillä
ablative pöllimiseltä pöllimisiltä
allative pöllimiselle pöllimisille
essive pöllimisenä pöllimisinä
translative pöllimiseksi pöllimisiksi
instructive pöllimisin
abessive pöllimisettä pöllimisittä
comitative pöllimisineen
Possessive forms of pölliminen (type nainen)
possessor singular plural
1st person pöllimiseni pöllimisemme
2nd person pöllimisesi pöllimisenne
3rd person pöllimisensä

Verb

pölliminen

  1. nominative of fourth infinitive of pölliä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.