orjuutus

Finnish

Etymology

orjuuttaa (“to enslave”) +‎ -us (“-ing”)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈorjuːtus/, [ˈo̞rjuːt̪us̠]
  • Rhymes: -orjuːtus
  • Syllabification(key): or‧juu‧tus

Noun

orjuutus

  1. enslaving (act or process of enslaving)

Declension
Inflection of orjuutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative orjuutus orjuutukset
genitive orjuutuksen orjuutusten
orjuutuksien
partitive orjuutusta orjuutuksia
illative orjuutukseen orjuutuksiin
singular plural
nominative orjuutus orjuutukset
accusative nom. orjuutus orjuutukset
gen. orjuutuksen
genitive orjuutuksen orjuutusten
orjuutuksien
partitive orjuutusta orjuutuksia
inessive orjuutuksessa orjuutuksissa
elative orjuutuksesta orjuutuksista
illative orjuutukseen orjuutuksiin
adessive orjuutuksella orjuutuksilla
ablative orjuutukselta orjuutuksilta
allative orjuutukselle orjuutuksille
essive orjuutuksena orjuutuksina
translative orjuutukseksi orjuutuksiksi
instructive — orjuutuksin
abessive orjuutuksetta orjuutuksitta
comitative — orjuutuksineen
Possessive forms of orjuutus (type vastaus)
possessor singular plural
1st person orjuutukseni orjuutuksemme
2nd person orjuutuksesi orjuutuksenne
3rd person orjuutuksensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.