omanikäinen

Finnish

Etymology

oman + ikä + -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈomɑnˌikæi̯nen/, [ˈo̞mɑnˌikæi̯ne̞n]
  • Rhymes: -ikæinen
  • Syllabification: o‧man‧i‧käi‧nen

Adjective

omanikäinen

  1. of one's own age

Declension

Inflection of omanikäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative omanikäinen omanikäiset
genitive omanikäisen omanikäisten
omanikäisien
partitive omanikäistä omanikäisiä
illative omanikäiseen omanikäisiin
singular plural
nominative omanikäinen omanikäiset
accusative nom. omanikäinen omanikäiset
gen. omanikäisen
genitive omanikäisen omanikäisten
omanikäisien
partitive omanikäistä omanikäisiä
inessive omanikäisessä omanikäisissä
elative omanikäisestä omanikäisistä
illative omanikäiseen omanikäisiin
adessive omanikäisellä omanikäisillä
ablative omanikäiseltä omanikäisiltä
allative omanikäiselle omanikäisille
essive omanikäisenä omanikäisinä
translative omanikäiseksi omanikäisiksi
instructive omanikäisin
abessive omanikäisettä omanikäisittä
comitative omanikäisine
Possessive forms of omanikäinen (type nainen)
possessor singular plural
1st person omanikäiseni omanikäisemme
2nd person omanikäisesi omanikäisenne
3rd person omanikäisensä
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.