ohikulku

Finnish

Etymology

ohi + kulku

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈohiˌkulku/, [ˈo̞ɦiˌkulku]
  • Rhymes: -ulku
  • Syllabification: o‧hi‧kul‧ku

Noun

ohikulku

  1. passage, bypass

Declension

Inflection of ohikulku (Kotus type 1/valo, k- gradation)
nominative ohikulku ohikulut
genitive ohikulun ohikulkujen
partitive ohikulkua ohikulkuja
illative ohikulkuun ohikulkuihin
singular plural
nominative ohikulku ohikulut
accusative nom. ohikulku ohikulut
gen. ohikulun
genitive ohikulun ohikulkujen
partitive ohikulkua ohikulkuja
inessive ohikulussa ohikuluissa
elative ohikulusta ohikuluista
illative ohikulkuun ohikulkuihin
adessive ohikululla ohikuluilla
ablative ohikululta ohikuluilta
allative ohikululle ohikuluille
essive ohikulkuna ohikulkuina
translative ohikuluksi ohikuluiksi
instructive ohikuluin
abessive ohikulutta ohikuluitta
comitative ohikulkuineen
Possessive forms of ohikulku (type valo)
possessor singular plural
1st person ohikulkuni ohikulkumme
2nd person ohikulkusi ohikulkunne
3rd person ohikulkunsa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.