normaalistua

Finnish

Verb

normaalistua

  1. (intransitive) To be normalized.

Conjugation
Inflection of normaalistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. normaalistun en normaalistu 1st sing. olen normaalistunut en ole normaalistunut
2nd sing. normaalistut et normaalistu 2nd sing. olet normaalistunut et ole normaalistunut
3rd sing. normaalistuu ei normaalistu 3rd sing. on normaalistunut ei ole normaalistunut
1st plur. normaalistumme emme normaalistu 1st plur. olemme normaalistuneet emme ole normaalistuneet
2nd plur. normaalistutte ette normaalistu 2nd plur. olette normaalistuneet ette ole normaalistuneet
3rd plur. normaalistuvat eivät normaalistu 3rd plur. ovat normaalistuneet eivät ole normaalistuneet
passive normaalistutaan ei normaalistuta passive on normaalistuttu ei ole normaalistuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. normaalistuin en normaalistunut 1st sing. olin normaalistunut en ollut normaalistunut
2nd sing. normaalistuit et normaalistunut 2nd sing. olit normaalistunut et ollut normaalistunut
3rd sing. normaalistui ei normaalistunut 3rd sing. oli normaalistunut ei ollut normaalistunut
1st plur. normaalistuimme emme normaalistuneet 1st plur. olimme normaalistuneet emme olleet normaalistuneet
2nd plur. normaalistuitte ette normaalistuneet 2nd plur. olitte normaalistuneet ette olleet normaalistuneet
3rd plur. normaalistuivat eivät normaalistuneet 3rd plur. olivat normaalistuneet eivät olleet normaalistuneet
passive normaalistuttiin ei normaalistuttu passive oli normaalistuttu ei ollut normaalistuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. normaalistuisin en normaalistuisi 1st sing. olisin normaalistunut en olisi normaalistunut
2nd sing. normaalistuisit et normaalistuisi 2nd sing. olisit normaalistunut et olisi normaalistunut
3rd sing. normaalistuisi ei normaalistuisi 3rd sing. olisi normaalistunut ei olisi normaalistunut
1st plur. normaalistuisimme emme normaalistuisi 1st plur. olisimme normaalistuneet emme olisi normaalistuneet
2nd plur. normaalistuisitte ette normaalistuisi 2nd plur. olisitte normaalistuneet ette olisi normaalistuneet
3rd plur. normaalistuisivat eivät normaalistuisi 3rd plur. olisivat normaalistuneet eivät olisi normaalistuneet
passive normaalistuttaisiin ei normaalistuttaisi passive olisi normaalistuttu ei olisi normaalistuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. normaalistu älä normaalistu 2nd sing. ole normaalistunut älä ole normaalistunut
3rd sing. normaalistukoon älköön normaalistuko 3rd sing. olkoon normaalistunut älköön olko normaalistunut
1st plur. normaalistukaamme älkäämme normaalistuko 1st plur. olkaamme normaalistuneet älkäämme olko normaalistuneet
2nd plur. normaalistukaa älkää normaalistuko 2nd plur. olkaa normaalistuneet älkää olko normaalistuneet
3rd plur. normaalistukoot älkööt normaalistuko 3rd plur. olkoot normaalistuneet älkööt olko normaalistuneet
passive normaalistuttakoon älköön normaalistuttako passive olkoon normaalistuttu älköön olko normaalistuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. normaalistunen en normaalistune 1st sing. lienen normaalistunut en liene normaalistunut
2nd sing. normaalistunet et normaalistune 2nd sing. lienet normaalistunut et liene normaalistunut
3rd sing. normaalistunee ei normaalistune 3rd sing. lienee normaalistunut ei liene normaalistunut
1st plur. normaalistunemme emme normaalistune 1st plur. lienemme normaalistuneet emme liene normaalistuneet
2nd plur. normaalistunette ette normaalistune 2nd plur. lienette normaalistuneet ette liene normaalistuneet
3rd plur. normaalistunevat eivät normaalistune 3rd plur. lienevät normaalistuneet eivät liene normaalistuneet
passive normaalistuttaneen ei normaalistuttane passive lienee normaalistuttu ei liene normaalistuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st normaalistua present normaalistuva normaalistuttava
long 1st2 normaalistuakseen past normaalistunut normaalistuttu
2nd inessive1 normaalistuessa normaalistuttaessa agent1, 3 normaalistuma
instructive normaalistuen — negative normaalistumaton
3rd inessive normaalistumassa — 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative normaalistumasta —
illative normaalistumaan —
adessive normaalistumalla —
abessive normaalistumatta —
instructive normaalistuman normaalistuttaman
4th nominative normaalistuminen
partitive normaalistumista
5th2 normaalistumaisillaan
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.