munkinkaapu

Finnish

Etymology

munkin + kaapu

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmuŋkinˌkɑːpu/, [ˈmuŋkiŋˌkɑːpu]
  • Rhymes: -ɑːpu
  • Syllabification: mun‧kin‧kaa‧pu

Noun

munkinkaapu

  1. monastic habit, monk's cloak

Declension

Inflection of munkinkaapu (Kotus type 1/valo, p-v gradation)
nominative munkinkaapu munkinkaavut
genitive munkinkaavun munkinkaapujen
partitive munkinkaapua munkinkaapuja
illative munkinkaapuun munkinkaapuihin
singular plural
nominative munkinkaapu munkinkaavut
accusative nom. munkinkaapu munkinkaavut
gen. munkinkaavun
genitive munkinkaavun munkinkaapujen
partitive munkinkaapua munkinkaapuja
inessive munkinkaavussa munkinkaavuissa
elative munkinkaavusta munkinkaavuista
illative munkinkaapuun munkinkaapuihin
adessive munkinkaavulla munkinkaavuilla
ablative munkinkaavulta munkinkaavuilta
allative munkinkaavulle munkinkaavuille
essive munkinkaapuna munkinkaapuina
translative munkinkaavuksi munkinkaavuiksi
instructive munkinkaavuin
abessive munkinkaavutta munkinkaavuitta
comitative munkinkaapuineen
Possessive forms of munkinkaapu (type valo)
possessor singular plural
1st person munkinkaapuni munkinkaapumme
2nd person munkinkaapusi munkinkaapunne
3rd person munkinkaapunsa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.