monistus

Finnish

Etymology

monistaa + -us

Noun

monistus

  1. duplication (act)

Declension

Inflection of monistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative monistus monistukset
genitive monistuksen monistusten
monistuksien
partitive monistusta monistuksia
illative monistukseen monistuksiin
singular plural
nominative monistus monistukset
accusative nom. monistus monistukset
gen. monistuksen
genitive monistuksen monistusten
monistuksien
partitive monistusta monistuksia
inessive monistuksessa monistuksissa
elative monistuksesta monistuksista
illative monistukseen monistuksiin
adessive monistuksella monistuksilla
ablative monistukselta monistuksilta
allative monistukselle monistuksille
essive monistuksena monistuksina
translative monistukseksi monistuksiksi
instructive monistuksin
abessive monistuksetta monistuksitta
comitative monistuksineen

Derived terms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.