moittiminen

Finnish

Etymology

moittia + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmoi̯tːiminen/, [ˈmo̞i̯t̪ːiˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation: moit‧ti‧mi‧nen

Noun

moittiminen

  1. criticizing, rebuking
  2. scolding, lashing

Declension

Inflection of moittiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative moittiminen moittimiset
genitive moittimisen moittimisten
moittimisien
partitive moittimista moittimisia
illative moittimiseen moittimisiin
singular plural
nominative moittiminen moittimiset
accusative nom. moittiminen moittimiset
gen. moittimisen
genitive moittimisen moittimisten
moittimisien
partitive moittimista moittimisia
inessive moittimisessa moittimisissa
elative moittimisesta moittimisista
illative moittimiseen moittimisiin
adessive moittimisella moittimisilla
ablative moittimiselta moittimisilta
allative moittimiselle moittimisille
essive moittimisena moittimisina
translative moittimiseksi moittimisiksi
instructive moittimisin
abessive moittimisetta moittimisitta
comitative moittimisineen

Verb

moittiminen

  1. Fourth infinitive of moittia.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.