meinaaminen

Finnish

Etymology

meinata + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmei̯nɑːminen/, [ˈme̞i̯nɑːˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification: mei‧naa‧mi‧nen

Noun

meinaaminen

  1. (colloquial) meaning
  2. (colloquial) planning to do or almost doing

Declension

Inflection of meinaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative meinaaminen meinaamiset
genitive meinaamisen meinaamisten
meinaamisien
partitive meinaamista meinaamisia
illative meinaamiseen meinaamisiin
singular plural
nominative meinaaminen meinaamiset
accusative nom. meinaaminen meinaamiset
gen. meinaamisen
genitive meinaamisen meinaamisten
meinaamisien
partitive meinaamista meinaamisia
inessive meinaamisessa meinaamisissa
elative meinaamisesta meinaamisista
illative meinaamiseen meinaamisiin
adessive meinaamisella meinaamisilla
ablative meinaamiselta meinaamisilta
allative meinaamiselle meinaamisille
essive meinaamisena meinaamisina
translative meinaamiseksi meinaamisiksi
instructive meinaamisin
abessive meinaamisetta meinaamisitta
comitative meinaamisineen
Possessive forms of meinaaminen (type nainen)
possessor singular plural
1st person meinaamiseni meinaamisemme
2nd person meinaamisesi meinaamisenne
3rd person meinaamisensa

Verb

meinaaminen

  1. nominative of fourth infinitive of meinata
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.